Olin saanu kommentin joka ilahdutti suuresti, jollain muullakin on
samanlainen musamaku kuin minulla. Kumpa Kiti ei nyt katoaisi
tuntemattomaan, vaan voisi vaihdella ajatuksia jatkossakin :) Huhuu
Kitii!!
Tässäpä nämä päivät kulkee ja venetsialais viikonloppu
lähenee...silloin täytyy karavaanarin kulkea alueemme SFC paikalle,
ihanaa. Yksi viikonloppu kotona, olikin kituuttamista...tai no heh,
käytiinhän me poikkeamassa la. iltana ko. alueella, ei voinut olla
käymättä.
Maanantaina sain digikuvista tilaamani paperikuvat ja niitä tuota...oli
aika paljon ja 2 h. meni kun laitin albumeihin. VOI NISKA ja KÄSI
PARKOJA :( Huomasin et olin tilannut Arista 50 paperikuvaa, kait
Tomistakin oli liki sama luku ja Tapsasta kymmenkunta...se kyllä johtui
siitä et hänestä otin digikuvia huomattavasti vähemmän kuin kahdesta
muusta herrasta, ja se taas johtui siitä et paikan järkkärit oli
tiukkaa sakkia ja poistattivat ihmisten digikameroista kuvia mitä
olivat ottaneet Tapsasta ja toisesta yhtyeestä. Tosin minun kuvaamiseen
eivät puuttuneet, silti olin varppeillani. Jos olisivat tulleet
sanomaan, niin olisin sanonut ihan varmasti et minä lopetan kuvaamisen
siinä tapauksessa että Tapsa itte mulle tulee sanomaan, koska hän on
antanut mulle luvan kuvata AINA, joten se kielto loppuu vasta kun itse
mulle sanoo toisin. PISTE.
Eilen käytiin viemässä surunvalittelu kukat naapuriin, kun perheen isän
äiti (83v) oli kuollut. Ei niin helppo tehtävä, mutta kokemuksen
omaavana tämä oli tehtävä. Viittaan siihen että kun meidän vauva kuoli
10v sitten, harva uskalsi tuoda surunvalittelu kukkia kun olimme
kotona, jotenkin kummasti paketteja ilmestyi oveen kun olimme poissa.
On vaikeaa kohdata surevia, mutta eihän ole pakko sanoa mitään jos ei
pysty, kun vain on läsnä edes hetken.
Täällä on niin rauhallista. Naapureiden lapset on hoidossa, tosin Nikon
kaveri on hoidossa 10 päivää kuukaudessa, joten jäähän siinä vielä
pojille leikkiaikaa.
keskiviikko, 23. elokuu 2006
Kommentit