Oli työnantajan kysymys tänään, kun menin ennakkoon sovittuun palaveriin. No tiesin että on paluu töihin tai irtisanovat minut....tai noh, yllätyin oikeastaan että olisin voinut palata työhöni. Asiahan on niin että minulla on vakituinen työpaikka, mutta koska en voi terveyden takia tehdä sitä työtä, minut lomautettiin 10v sitten. Nyt kun palkkasivat henkilöstösihteerin, hän meni kaikkien paperit läpi. Huomasi kuinka on mahdollista että olen ollut lomautettuna 10 vuotta?! Oli soittanut johkai ns. pääkallopaikalle, ja oli saanut kuulla ettei tällainen voi olla mahdollista kunnallisella alalla. Joten pyysi minua luokseen ja paikalla oli myös tekninenjohtaja sekä minun liiton pääluottamusmies. Eka kysymys oli tulenko töihin maanantaina...olin hetken että "..tuota häh?" Sanoin ettei voi tehdä entistä työtä terveydellisistä syistä, joka on todettu jo 10 v sitten lääkärintodistuksella. Kerroin olevani myös sairaslomalla. Kyselivät mielipidettäni asiaan jos he irtisanoo minut ja koska minulla on 6kk irtisanomisaika, saisin jatkaa sairaslomaa ihan kuin nytkin, mutta saisin kuuden kuukauden ajan normaalin palkan, kuin oisin töissä. Luottamusmies kyseli että muita töitäkö ei ole...no ei, ovat he monesti minua ajatelleet kun väkiä on tarvinnut, mutta koulutukseni ei sitten riitä palkanlaskentaan yms. Ja juuri nyt tällä voinnilla joka on ollut viimiset 4½v, en pystyisi 5min kauempaa  olla koneen ääressä jne. tai edes opiskella jotain muuta ammattia. Halusin soittaa...kysyin mielipiteen ensin isältäni ja sitten mieheltäni. Ja myös olivat mieltä että ota vastaan irtisanominen. No näin tein, vaikka en siellä toissa tosiaan ole ollu 10vuoteen, jotenkin se vaan tuntui niin haikealta kuitenkin...ihan hassua. Joten pääsimme sopu ratkaisuun, olen työsuhteessa 1.9.07- 28.2.08 ja saan palkan. Sitten se on ohi...työurani kaupungilla, se alkoi kesällä 1983. Olisivat he voineet minut irtisanoa vaikka olisin sanonut etten hyväksy ja onhan asia näin, ei tällä terveyden tilalla ole paluuta työelämään. Eli yksi kausi elämässä päättyy, ei ole sitten enää ns. jalka kaupungin oven välissä. En enää usko saavani työtä mistään muualtakaan, kuka niin hullu olisi että palkkaisi näin sairaan, kun terveitäkin on. Menee varmaan aikaa sopeutua tähän....sitten helmikuun lopussa tulee taas täyteen 300 sairaspäivää ja haen uudelleen eläkettä, koska hylkyhän vakuutusoikeudesta on tulossa, en muuta odotakaan.  Sellainen päivä minulla...